Asuminen
Palveluasuminen
Kaupungin palvelutalot ja palveluasunnot ovat yleensä vuokra-asuntoja, joihin haetaan oman asuinalueen sosiaalikeskuksen kautta. Asunnot on tarkoitettu ikääntyneille, jotka tarvitsevat palveluja eivätkä kykene enää kotipalvelun turvinkaan asumaan kotona. Palvelutaloissa asutaan normaaleissa asunnoissa, joihin järjestetään palveluja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Tehostetussa palveluasumisessa asukas saa yksilöllistä, ympärivuorokautista hoitoa, johon sisältyy henkilökunnan päivystys myös yön aikana. Palvelut on tarkoitettu huonokuntoisille vanhuksille.
Pitkäaikaisen laitoshoidon tarve harkitaan yhdessä pitkäaikaissairaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa.
Laitoshoitoa järjestävät
- sairaalan vuodeosastot
- kunnalliset tai yksityiset hoitokodit
- vanhainkodit
- palvelukeskukset
Pitkäaikaishoidossa olevalle henkilölle sisältyvät hoitomaksuun kaikki hänen tarvitsemansa hoidot ja lääkkeet. Kunnan järjestämässä palveluasumisessa maksu määräytyy tarvittavien palvelujen ja asiakkaan tulojen mukaan. Palveluasumiseen haetaan aina kunnan vanhuspalvelujen kautta.
Pitkäaikaishoitopäätös ei sulje veteraanilta kuntoutusoikeutta.Sen hintoihin on aina syytä tutustua huolella, välttyäkseen ikäviltä yllätyksiltä.
Yksityiset palveluasunnot
Lukuisat säätiöt ja yhdistykset ylläpitävät ja järjestävät palveluasumista. Asunnot ovat omistus- tai vuokra-asuntoja. Asunnot on rakennettu ikä-ihmisten tarpeet huomioon ottaen.
Yksityisen palvelutaloasumisen hinnastot ja maksuperusteet vaihtelevat.
Hinnat koostuvat
- vuokrasta
- hoitopalveluista
- turvapalvelusta
- ateriapalveluista
- siivouksesta
- pyykinpesusta
- muista tukipalveluista
Erikoissairaanhoito, lääkkeet ja liinavaatteet, hygieniatarpeet ym. jäävät yleensä kokonaisuudessaan asukkaan itsensä maksettavaksi. Tärkeää on, että jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee muuttoa yksityisiin palvelutaloihin, mahdolliset tulevat kokonaiskustannukset selvitetään. Toimintakyvyn heiketessä palvelujen tarve kasvaa, ja myös maksut kasvavat. Joskus ne saattavat muodostua ylivoimaisiksi.
Oma asuinkunta on aina hoitovelvollinen.
Hammashoidon kustannuksista on syytä sopia kyseisen pitkäaikaishoitoa antavan laitoksen kanssa. Kunnallisessa hammashoidossa tapahtuva hoito kuuluu pitkäaikaishoitoon, mutta jos veteraani haluaa esim. käyttää omaa hammaslääkäriään, hän joutuu maksamaan kustannukset kokonaisuudessaan itse.
KELA ei korvaa pitkäaikaishoidossa olevan henkilön hammashoito- eikä muita sairaanhoitokustannuksia.
Lisää suu- ja hammashoidosta
Avustusta haetaan kunnalta, joka saa määrärahat Valtion asuntorahastolta. Avustus myönnetään sosiaalisin perustein. Asunnossa asuvan ruokakunnan tulot ja varallisuus eivät saa ylittää asetettavia rajoja. Avustusten hakuaika päättyy huhtikuun alkupuolella.
Tarkempia tietoja korjausavustuksista saa korjausneuvojilta ja kunnista.
Vanhustyön keskusliitolla on 16 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat sotainvalideja ja veteraaneja asunnossa tarvittavien muutostöiden suunnittelussa. Korjausneuvoja tekee tarvittavan paperityön eli tekee hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvion sekä laittaa avustushakemukset liikkeelle.
Tarvittaessa korjausneuvoja avustaa myös sopivan urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta remontin teko tietysti maksaa.
Tarkempia tietoja
www.vanhustyonkeskusliitto.fi

