Kuntoutuksen lajit
Kuntoutukseen hakijat ryhmitellään toimintakykyluokkiin. Luokituksen tarkoituksena on auttaa kuntoutukseen valitsijaa ohjaamaan veteraanit terveydentilan ja toimintakyvyn perusteella sopiviin kuntoutusmuotoihin.
Päiväkuntoutusta voidaan antaa enintään 10-20 päivää sekä muuta avokuntoutusta 20-30 käyntikertaa kalenterivuodessa rintamaveteraanin kuntoutustarpeesta riippuen.
Avokuntoutusta voidaan toteuttaa toimintakykyluokkaan III kuuluvan veteraanin osalta esimerkiksi siten, että hän saa 2 x 10 hoitokerran sarjan. Vastaavasti toimintakykyluokkaan I ja II kuuluvan veteraanin avokuntoutus voidaan toteuttaa 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina. Tällöin kuntoutus jakautuu pitkälle aikavälille ja kuntoutuksen vaikuttavuus paranee.
Aviopuolison osallistuminen
Aviopuolison osallistuminen kuntoutukseen ei lyhennä veteraanin oman kuntoutusjakson pituutta. Eli veteraani voi olla kuntoutuksessa 10 vuorokauden ajan yhdessä aviopuolison kanssa.
Jos veteraanilla on sellainen vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä voi aviopuoliso osallistua samanaikaisesti kuntoutukseen 14 vuorokauden ajan. Yhteisen kuntoutustarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden ratkaisee kunnissa veteraanikuntoutusvalinnoista vastaava henkilö.
Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939 – 1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, (joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta) voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta.
Tarkempia tietoja osoitteesta
Partisaani-iskujen uhriksi joutuneiden ja karjan evakuointitehtäviin osallistuneiden miesten kuntoutusoikeuden hakeminen päättyi 31.12.2006. Henkilöt, joille todistus on myönnetty voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta.
Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa. Kuntoutus rahoitetaan RAY:n tuottovaroista. Vuodelle 2007 0n varattu 3,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan kuntouttaa noin 3 200 henkilöä.
powered by 