Suomen Sotaveteraaniliiton alkutaival
Talvisodan veteraanit perustivat Sotaveteraaniliiton edeltäjäyhteisön Suomen Aseveljien Liiton Talvisodan päätyttyä 4.8.1940. Liitto ehti toimia muutaman vuoden, kun se välirauhansopimuksen perusteella lakkautettiin 21. tammikuuta 1945.
Vasta yli kymmenen vuotta sotien jälkeen veteraanien yleinen valtakunnallinen järjestystyö alkoi uudestaan, jolloin Rintamamiesten Asuntoliitto perustettiin 29.9.1957. Vuonna 1964 siitä tuli Suomen Sotaveteraaniliitto ry ja se sai nykyisen järjestörakenteensa.
Sotiin osallistui suuri osa koko väestöstä
Talvi-, jatko- ja Lapin sotien aikana vuosina 1939–1945 suomalaisia oli alle neljä miljoonaa. Talvisodassa oli asepalveluksessa 350 000 miestä ja jatkosodassa yli 600 000 miestä. Joulukuun alkupäivinä 1944 puolustusvoimat oli saatettu rauhanajan vahvuuteen eli 37 000 mieheksi. Myös noin 200 000 lottaa, sotilaskotisisarta, Suomen Punaisen Ristin sairaanhoitajaa ja apusisarta sekä muita naisia oli sotavuosien maanpuolustustehtävissä.
Valtakunnalliset veteraanijärjestöt
Suomen sotaveteraaniliiton lisäksi toimii muita valtakunnallisia veteraanijärjestöjä:
- 1940 Sotainvalidien Veljesliitto ry
- 1964 Rintamamiesveteraanien liitto ry (nyk. Rintamaveteraaniliitto ry)
- 1980 Rintamanaisten Liitto ry
Veteraaniyhteisöjen rinnalla toimivat myös:
- 1944 Kaatuneiden muistosäätiö
- 1945 Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
- 1955 Veljesapu ry (muutettu perinneyhdistykseksi)
- 1964 Sotavangit ry (toiminta lopetettu)
- 1968 Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestö ry
Sotiemme veteraanien arvostuksen lisäämiseksi valtioneuvosto päätti 1986 julistaa kansalliseksi veteraanipäiväksi 27. päivän huhtikuuta 1945, jolloin Lapin sota ja samalla toisen maailmansodan sotatoimet Suomessa päätyivät. Kansallinen veteraanipäivä on yleinen liputuspäivä.



